Syvennetty kehityskeskustelu

Normaalisti esimiehen ja työntekijän välillä kehityskeskustelu liittyy niihin teemoihin ja tavoitteisiin, joita organisatorisesti työntekijältä vaaditaan. Miten työntekijä toteuttaisi työnantajan vaatimukset ja toiveet mahdollisimman hyvin, miten hän sopeutuisi organisaation tavoitteisiin ja olisi edesauttamassa yhteisöään eteenpäin. Tällaisessa katsannossa on kysymys siitä, että työntekijä joutuu sopeutumaan niihin oloihin, joita ympäristö vaatii ja tämä on toisaalta ymmärrettävää, työantajalla on oikeus edellyttää tiettyjä perusperiaatteita ja realiteetteja työntekijältä. Kuitenkin työntekijän itsetunto, tunteet siinä mielessä miten hän viihtyy työympäristössä, miten hän kokee työnantajan ja esimiehen ja miten hän kokee itsensä, ovat äärimmäisen tärkeitä siinä suhteessa, miten työntekijä oikeasti jaksaa toteuttaa kapasiteettinsa ja toisaalta uhrautua ja sitoutua työnantajan puolesta yhteisiin tavoitteisiin. Kehityskeskustelussa voidaan mennä syvemmälle, voidaan mennä niihin perustunteisiin, joita työntekijä sisimmässään kantaa ja joiden käsittelemättä jättäminen voi tuottaa suuren pettymyksen siinä suhteessa, että muodolliset tavoitteet eivät pystykään toteutumaan.

Syvennetyssä kehityskeskustelussa asetelma on se, että esimiehen ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen tulee kolmantena osapuolena psykologi, joka nostaa esiin kysymyksiä ja näkökulmia, jotka liittyvät työntekijän syvempään kokemusmaailmaan, ahdistus- tai stressiherkkyyteen tai mahdollisiin pettymyksiin, motivaation puutteeseen tai jopa kiukkuun työnantajaa kohtaan. Nämä teemat ovat erittäin tärkeitä kohdata, tulla käsitellyiksi ja jaetuiksi ja useimmiten ne eivät ilman ulkopuolista, kolmatta osapuolta realisoidu prosessointiin riittävästi. Tämä syvennetty kehityskeskustelu voi olla työnantajan kannalta äärettömän arvokas, jotta työntekijä oikeasti saadaan sitoutumaan, toimimaan yhteisön puolesta ja toteuttamaan potentiaalinsa. Tämä toimintapa ja oivallus ovat uutta eikä sitä tiettävästi ole aiemmin Suomessa sovellettu ja tässä suhteessa työnantajat voisivat tarttua tähän mahdollisuuteen. Se olisi erittäin suositeltava tapa saada työntekijä syvältä itsestään käsin sitoutumaan työyhteisön tavoitteisiin.

Scroll to Top